Yrittäjiä löytyy moneen junaan. Niin kuin löytyy sukujakin. Vartiaisiakin on toiminut ja toimii tänä päivänäkin yrittäjinä eri puolilla Suomea ja varmaankin myös rajojemme ulkopuolella. Yrittäjyyteen liittyy usein mielenkiintoisia tarinoita. Joskus yrittämiseen on päätynyt oivalluksesta, joskus kaverin vinkistä, joskus pitkäaikaisesta harkinnasta mutta usein myös perimällä yrittäjän geenit, siis verenperintönä.

Tämä tarina kertoo Jyrinlahden sukuhaaran Vartiaisista, Pekasta, Taunosta, Osmosta, Teemusta ja Aarnista. Heillä yrittäjyys on kulkenut isältä pojalle. Isän esimerkki on vaikuttanut ja antanut rohkeutta hypätä omille siivilleen. Tarinaa puin sanoiksi haastattelemalla Osmoa, Teemua ja Aarnia. Pekka ja Tauno katsovat jälkipolviensa touhuja ylpeänä pilven reunalta.

Pekka syntyi vuonna 1884 perheensä neljäntenä lapsena. Sisaria hänelle kertyi kymmenen. Pekan syntymä vuonna järjestettiin ensimmäisen kerran Kuninkuusravien edeltäjänä pidetty Suuri Orikilpailu Hämeenlinnassa. Lieneekö tuolla ollut mitään merkitystä mutta Pekka pärjäsi hyvin hevosten kanssa. Siihen aikaan Pohjois-Savossa Pisankosken kylällä oli varmasti hevosten kanssa pärjättäväkin, jos mieli maasta leipänsä ansaita. Pekka meni naimisiin Hanna Niskasen kanssa. Hanna oli naapurin tyttöjä samalta kylältä. He ostivat Jokela nimisen maatilan Säyneisen Venäänahosta 1910 luvulla, jolla ajan tavan mukaan kasvattivat karjaa ja viljelivät maata. Niin kuin edellä tuli esille, Pekka ymmärsi hyvin hevosista. Romaaneja liikkui silloin paljon noilla seuduin. Pekka ja Hanna antoivat tummille usein yösijan ja siksi luottamus heidän välillään toimi hyvin puolin ja toisin. Kalle ja Linda Hagert vierailivat usein Pekan ja Hannan luona. Samoin kuin Pekka, romaanitkin tykkäsivät hevosista. Maatalous antoi leivän Jokelan tilalle mutta, lisäansioiksi Pekka alkoi tekemään hevoskauppaa. Siinä hän oli hyvä. Romaanien kanssa syntyi useita kauppoja. Ja mikä parasta, jokaisen kaupan jälkeen ystävyys säilyi. Myyjä ja ostaja olivat tyytyväisiä.

Pekka ja Hanna Vartiaisen hääkuva 18.6.1909

Tauno syntyi vuonna 1910 perheensä ensimmäisenä lapsena Pisankoskella. Sisaria syntyi myöhemmin viisi lisää. Poika kasvoi maatilalla tottuen tekemään raskaitakin töitä pienestä pitäen. Tauno meni naimisiin Aino Pehkosen kanssa, joka silloin työskenteli Säyneisessä. Töitä maatilalla tehtiin pääosin käsin ja kauramoottoreilla, siis hevosilla. Taunon syntymävuonna järjestettiin Suomen ensimmäinen virallinen autokilpailu Viipurissa Papulanlahden jäällä. Autot siis yleistyivät ja ne alkoivat kiinnostamaan Taunoakin. Ja yrittäminen kiinnosti myös. Tauno hankki ensimmäisen kuorma-auton 1920–1930 lukujen vaihteessa. Se oli T-mallin Ford. Autolla ajettiin hiekkaa ja puutavaraa. Niin hiekan kuin puutavaran lastaaminen kyytiin tapahtui käsin. Kun alkuun päästiin, niin hankittiin lisää kalustoa. Pian hiekkaa ja puutavaraa rahdattiin Scanialla ja Volvolla. Työtekijöitä oli vakinaisena kolme miestä ja joskus enemmänkin. Työvoimaa löytyi omalta kylältä. Sota katkaisi yritystoiminnan viideksi vuodeksi. Tauno sai käskyn lähteä puolustamaan isänmaata. Auto määrättiin myös palvelukseen. Talvisodassa Tauno ei saanut ajaa omaa autoaan, mutta jatkosodassa kyllä. Jatkosodassa Tauno palveli Kiestingin suunnalla hinausjoukkueen johtajana. Sodan jälkeen autohommaa jatkui vuoteen 1965 asti Säyneisen Venäänahossa. Moninaisten vaiheiden jälkeen Jokelan tilasta luovuttiin ja edessä oli muutto Suomen Amerikkaan. Siis Kotkaan ja siellä Kyminlinnaan. Kyminlinnassakin Tauno ryhtyi yrittämään. Yhdessä kaverinsa kanssa hän perusti käytettyjen autojen kaupan. Muutama vuosi meni siinä ja sitten hän luopui autokaupasta ja perusti Valkealaan autohajottamon, josta siirtyikin sitten eläkkeelle. Eläkkeellä Tauno ja Aino muuttivat Kuopioon.

Tauno ja Aino Vartiaisen hääkuva 20.11.1936

1930-luvulla hiekkakuorma lapioitiin lihasvoimalla. Tauno oikealla lähinnä ovea.

VV Pumppaus Oy:n ensimmäinen pumppuauto v 1989. Auto rakennettiin itse.

VV Pumppaus Oy:n suurin pumppuauto. Siinä on puomin pituus 44 metriä. Se oli vuonna 1997 Suomen suurin alallaan.

Osmo syntyi sotalapsena vuonna 1943 perheensä kolmantena lapsena. Sisaria hänelle tuli viisi. Osmo pääsi pienestä pojasta asti puuhaamaan koneiden kanssa maatilahommissa ja isän autojen parissa. Osmosta kehittyi pätevä automies ja isä Tauno halusi hänet niin nopeasti kuskikseen kuin mahdollista. Siksipä Osmo saikin ammattiajokortin erikoisluvalla jo 18- vuotiaana. Heti samana päivänä – helmikuun 10. päivä – kortin saatuaan Osmo lähti hakemaan tukkikuormaa Korpimäestä Rautavaaralta. Purkupaikka oli Akonpohjassa, jossa kuorma tiputettiin nippuna jäälle. Apumiehenä oli Erkki Hakkarainen samalta kylältä. Autohommien lomassa Osmo löysi myös puolisonsa. Rakkaus roihahti Kaija Kontusalmen kanssa tansseissa Kapeansalmen lavalla. Kaija asui tuolloin viiden kilometrin päässä Säyneisessä.  Elämä vei nuoren parin Kymenlaaksoon Karhulaan ja Osmo sai töitä palkallisena kuorma-autonkuljettajana. Siinä hommassa meni aikaa viisi vuotta. Seuraava työ oli autonosturinkuljettaja ja sitä hommaa jatkui 20 vuotta. Mutta niin vain kävi, että mieli teki takaisin Savon maalle, jossa työura jatkui nosturinkuljettajana viisi vuotta ja ruoppaajan kuljettajana kaksi vuotta. Osmo teki 12 tunnin työvuoroja ja ruoppasi muun muassa Iisalmen sataman ja Kallan siltojen laivaväylän.

Mutta yrittäjyys ei ollut Osmolta unohtunut. Hän sai idean työkaverinsa Pekka Vihkon kanssa betonipumppuautoista vanhalta työkaveriltaan Karhulasta, joka oli alkanut alan yrittäjäksi. Osmo ja Pekka ajoivat Karhulaan tutustumaan betonipumppuun ja päätös yrittäjyydestä tehtiin tulomatkalla.  Yrittäjyys alkoi v 1989 niin, että miehet jäivät pois töistä ja rakensivat kuorma-auton alustalle betonipumpun itse. Työt alkoivat Kuopion seudulla mutta yrityksen laajetessa laajeni reviirikin. VV Pumppaus Oy pumppasi mm Vartiaisen sukuseuran päämiehen Antero Vartiaisen yrityksen Kaavin tehtaan Elemenco Oy:n ja Uimaharjun paperi tehtaan betonivalut.

Vuonna 1992 VV Pumppaus Oy siirtyi isommille markkinoille pääkaupunkiseudulle. Sitä kautta yritys laajeni niin, että vuonna 2000 sillä oli 11 isoa betonipumppua. Yksi autoista oli suurin Suomessa. Sen puomin pituus oli 44 metriä. Kaikki huolto- ja korjaustyöt tehtiin omin käsin Korsosta hankitussa hallissa, jonne kaikki 11 autoa mahtuivat lämpimään yön ajaksi. Osmo ja kumppanit pumppasivat betonit muun muassa Myyrmannin ostoskeskuksen kaikkiin kerroksiin, Isoon Omenaan ja lukemattomiin siltoihin.

Koti pysyi koko ajan Siilinjärven Vuorelassa, jossa Osmo nuo kahdeksan vuotta viikonloppuisin piipahti. Pumppuautojen kuljettajat tulivat hekin Kuopiosta ja viikot majoituttiin vuokratussa omakotitalossa Korsossa. Työpäivät olivat pitkiä ja epäsäännöllisiä.

”Perjantai-iltana myöhällä tultiin kotiin ja maanantaita vasten yöllä ajettiin takaisin. Eikä niinä vuosina lomiakaan juuri pidetty” muistelee Osmo. Kuitenkin metsästysaikoina lauantaina ja sunnuntaina piti lähteä aikaisin aamulla hirvimetsälle.

Osmon pojatkin ajoivat pumppuautoja. Tommi teki sitä hommaa viisi vuotta. Ja jatkaa autojen parissa työtä tänäkin päivänä. Hän ajaa Vihavaisen Taksissa pikku bussia Kuopiossa. Vihavaisen Taksin pikku bussit ajavat useita linjoja ja Tommi toimii vanhimpana työntekijänä ajamisensa ohessa kuljettajien nokkamiehenä.

Monia sattumia sattui yrittämisen ajalle. 1990 luvulla pahimman laman aikana työt pysähtyivät kuin seinään. Yrittäminen kävi raskaaksi. Painoa piti tiputtaa, että pysyttiin pinnalla. Päätettiin luopua yhdestä silloisista isoimmista autoista. Mutta se ei ollutkaan helppoa. Pohdittiin jo, että myydään auto puolella hinnalla. Mutta silloin juuri ilmestyi Pekka Niska hallin pihalle. Hän kysyi, onko tuo auto kunnossa. Onhan se, täysin kunnossa, sanoi Osmo. Onko se myynnissä, kysyi Pekka Niska. Osmo oli kuin puulla päähän lyöty mutta piti pokkansa ja sanoi, että onhan se, jos hinnoista sovitaan. Osmo ilmoitti hinnaksi auton ostohinnan ja niin kauppa tehtiin. Elämässä on joskus tuuria, naurahtaa Osmo.

Vuonna 2000 tehtiin yrityskauppa ja VV Pumppaus Oy myytiin Lohja Rudukselle. Osmo siirtyi ansaituille eläkepäiville ja teki talon Kaijan kanssa Juankoskelle virran rannalle.

Osmo on näppärä käsistään. Siitä todisteena tämä hänen itsetekemänsä vene. Veneen mitat ovat 8,25 x 2,5 metriä. Siinä on makuupaikat neljälle

Osmo ja Kaija kotiterassilla Juankosken virran rannalla syksyllä 2023

Teemu syntyi vuonna 1973 Karhulassa perheen toisena lapsena ja sai turvallisesti seurata yrittäjyyttä kotipiirissä. Sosiaalisesti lahjakkaana ja kaupanteosta kiinnostuneena Teemu opiskeli kaksi vuotta kauppakoulussa. Varusmiespalveluksen jälkeen kutsuivat kenttätyöt.

Ne alkoivat HS Pitkäsellä Siilinjärvellä vuonna 1994 osa-aikaisena pakettiauton kuljettajana. Siitä Teemu siirtyi enemmän sisähommiin Mustaan Pörssiin kodinkonemyyjäksi.

Jossakin välissä roihahti rakkaus kahden nuoren välillä. Teemu löysi Piia Jauhiaisen vai kävikö sitten toisinpäin. Yhdessä he vuosituhannen aluksi muuttivat Helsinkiin. Sieltä Teemu löysi pestin Keskolta kodinkonetekniikka yksikön oman maahantuonnin tuotepäällikkönä.

Kolme vuotta kului niissä hommissa ja samassa ajassa perhe kasvoi Aarnilla ja Riinalla. Mieli paloi takaisin Savon maalle, jossa tukiverkostotkin heitä odottivat.

Tekevä mies tarttui uuteen hommaan. Kiitolinja-ketju etsi logistiikka-alan myyntipäällikköä ja oitis päästiin sopimukseen.

Vuoden 2005 loppupuolella Teemu tarttui tilaisuuteen ja aloitti Musta Pörssi kauppiaana Siilinjärvellä. Tarmokas mies teki kauppaa mukavasti seitsemän ja puoli vuotta. Sitten kuitenkin Kesko päätti lopettaa koko Musta Pörssi ketjun. Oli aika uusien haasteiden.

Työ löytyi Kiitolinja-ketjun ostaneella Schenkerillä ensin myyntipäällikkönä ja pian Itä-Suomen alueen alueellisena avainasiakaspäällikkönä.

Kesko kuitenkin halusi Teemun takaisin ja vuonna 2016 hän siirtyi K-Raudan Itä- ja Keski-Suomen aluepäälliköksi. Viiden vuoden aikana vahvistui ajatus omasta kaupasta. Ja niin Teemu hakeutui ja pääsi Keskon K-ruokakauppias valmennukseen. Vuosi opiskelua sisälsi töitä kaupassa sekä etä- ja lähiopiskelua.  Syksyllä 2022 Teemu perusti yrityksen, odotti Keskolta omaa kauppaa ja siinä samassa työskenteli Nilsiässä Arto Marketissa kolme kuukautta.

Vuoden 2023 alussa Kesko tarjosi Teemulle omaa K-kauppaa. Helmikuun alussa hän aloitti K-kauppiaana Pohjois-Savossa Rautalammilla. Homma on lähtenyt mukavasti käyntiin. Jopa niin hyvin, että hänet palkittiin lokakuussa Vuoden yrittäjänä Rautalammilla. Teemu on tykätty persoona ja asiakasmäärät kaupassa ovat kääntyneet mukavasti nousuun.

 ”Yritämme tehdä tätä meidän juttua niin, että asiakkaiden olisi mukava meillä käydä. Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan on, Teemu Vartiainen pohtii.”

”Meidän juttu” tarkoittaa koko kaupan henkilökuntaa. Teemu Vartiainen työllistää Rautalammilla itsensä lisäksi kuusi henkilöä. Yksi heistä on Teemun poika Aarni.

Niin, lukija hyvä. Ihmettelitkö sitä, miksi poika ei seurannut isää pumppuautojen pariin. Vastaus on, että kyllä seurasi. Teemu ajoi kahteen otteeseen – vuosina 1998 ja 2000 – VV Pumppaus Oy:n pumppuautoja Helsingissä. Tuolloin hän huomasi, että hänen paikkansa on enemmän ihmisten parissa. ”Kauppa ja asiakastyö ovat minun juttuni”, Teemu tuumaa.

Ja nyt Teemu Vartiainen toteuttaa tuota ajatusta. Mutta voi olla, että ei hyvin kauaa Rautalammilla. Keskon kenttäpäällikön haastattelussa Teemu esitti yhden toiveen; ”Toivon, että en jää eläkkeelle Rautalammilta”. Voi siis olla, että isompi kauppa siintää edessäpäin.

Kirjoittajalta pieni vinkki sinulle lukija. Suuntaa matkasi Rautalammille. Rautalammilla ovat muun muassa kerrassaan erinomaiset ulkoilureitit. Konneveden kansallispuisto kauniine reitteineen palvelee retkeilijää, liikkuiko hän jalan tai pyörällä. Ja tietenkin retkieväät kannattaa käydä hankkimassa Teemulta Rautalammin K-kaupasta.

Yrittäjyys ei pysähdy Vartiaisen perheessä pelkästään Teemuun. Piia vaimo on myös yksityisyrittäjä ja pitää omaa vastaanottoa psykoterapia yrityksessään Kuopiossa.

Teemu Ranskassa TV-tehtaalla v 2002

Teemun Mustan Pörssin mainos Siilinjärven Pesiksen pelibussissa

Aarni syntyi vuonna 2002 Helsingissä. Eikä aikaakaan, kun sisko syntyi perässä. Sittenpä muutettiinkin Savon maalle. Aarni on siis sudeettisavolainen. Yrittäjyys oli osa perhettä ja heijastui Aarninkin elämään pikkupojasta alkaen. Kun hän oli kuusi vuotta vanha niin mummo (äidin äiti) kysyi: ”mikä Aarnista tulee isona?” Vastaus tuli kuin kaupan hyllyltä, ”Kauppias”.

Vilkas poika harrasti isänsä lailla nuorena jääkiekkoa. Ja opiskelupaikka oli selkeänä mielessä. Aarni meni samaan ammattikouluun minkä isäkin oli käynyt ja valmistui merkonomina kahden ja puolen vuoden kuluttua. Kesälomillekin löytyi tekemistä, kun Aarni pääsi haastattelun jälkeen töihin Petosen Super Markettiin Kuopioon. Nuo jaksot olivat myös harjoittelujaksoja opiskeluun liittyen.

Nuori merkonomi ei tarvinnut etsiä pitkään töitä. Isä Teemu oli omaan kauppias valmennukseensa liittyen harjoittelussa Leppävirran Super Marketissa. Kauppaan tarvittiin työvoimaa ja Aarnista löytyi siihen nopeasti ratkaisu. Niinpä isä ja poika paiskivat ensimmäisen kerran kaupassa yhdessä hommia.

Saapumiserän 1/2022 mukana Aarni astui varusmiespalvelukseen Karjalan lennostoon. ” Armeija teki minulle hyvää. Sain rutkasti jämäkkyyttä ja opin ihmisten johtamista” totesi Aarni ukkinsa Osmon 80-vuotis juhlilla helmikuussa 2023. Aarni palveli siis 11 kuukautta, kävi aliupseerikoulun ja kotiutui alikersanttina reserviin.

Ja kuinka ollakaan. Aarnin elämässä ei hukata aikaa turhaan. Helmikuun alussa alkoivat hommat isän kaupassa Rautalammilla.

” Elän unelmaani. Saan tehdä tätä työtä isäni kanssa. Saan oppia kaikessa rauhassa, kysyä kaikkea mahdollista ja tiedän, että isä on aina henkisenä tukenani. Meillä yhteispeli toimii erinomaisesti. Yritän jokainen päivä oppia niin paljon kuin mahdollista. Minulla ei ole vielä minnekään kiire. Kun tunnen, että olen valmis, sitten pyrin omalle polulleni kauppiaaksi”. kertoo 21-vuotias Aarni.

Jotain Aarnin oikeasta uravalinnasta kertoo Sisä-Savo lehden sivun juttu vuoden yrittäjäksi palkitsemiseen liittyen. Jutussa kerrotaan, kuinka Teemun Aarni pojalla on kauppiasyrittäjyys verissä. Asiakkaat kutsuvat häntä usein nuoreksi kauppiaaksi.

Loppulause Tässä tarina viidestä sukupolvesta Jyrinlahden Vartiaisia. Pekka, Tauno, Osmo, Teemu ja Aarni veivät ja vievät viestikapulaa eteenpäin kukin omana persoonanaan. Unohtaa ei sovi äitejä ja vaimoja matkan varrella, joilla tietenkin on ollut suuri merkitys poikiensa ja miestensä elämään. Siksipä teille Kaija ja Piia, suuri kiitos siitä, että olette tukeneet puolisojanne omalla urallaan ja antaneet potkua myös pojillenne matkalla unelmiinsa. Sama kiitos suunnataan myös sinne pilvenreunalle Hannalle ja Ainolle. Heidän näkemäänsä maailmaa meidän sukupolvien on vaikeampi hahmottaa. Mutta he uskoivat siihen, että yrittämällä mennään eteenpäin.

Ja niin on menty. Tähän tämä tarina on hyvä päättää. Kirjoittajan kiitos Osmolle, Teemulle ja Aarnille upeista ajatuksista. Kaijalle kiitos vieraanvaraisuudesta ja makoisista päiväkahveista.

Teemu ja Aarni Rautalammilla kesällä 2023.

Teemu ja Aarni. K-Market Rautalampi vuoden 2023 yritys Rautalammilla

Heikki Vartiainen (Osmon 1. serkku)