Vartiaiset ry

 

Tervetuloa sukuseuramme kotisivuille!

Yhdistyksen tarkoituksena on Vartiaisten suvun yhteenliittymänä

  •     Koota piiriinsä isän tai äidin puolelta Vartiaisten sukuun kuuluvat tai avioliiton kautta siihen liittyneet henkilöt
  •     Pyrkiä selvittämään suvun vaiheet ja historia
  •     Kehittää suvun keskuudessa suoritettavaa sukututkimusta
  •     Järjestää sukupäiviä, yhteisiä kokouksia ja erilaisia retkeilyjä ja muita sen toimintaan liittyviä tilaisuuksia
  •     Harjoittaa yhdistyksen päämääriä edistävää julkaisutoimintaa.

Vartiaisten suku

MISTÄ VARTIAISET OVAT TULLEET?
koonnut Antti Vartiainen

Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vartiaisista löytyvät Viipurin Karjalasta. Jääsken pitäjän maaveroluetteloon vuodelta 1543 on merkitty kolme ja vuosien 1544-1556 veroluetteloihin useita miespuolisia Vartiaisia. Koiviston maaveroluettelossa vuodelta 1551 on kaksi ja vuoden 1556 luettelossa useampia Vartiaisia. Koiviston Vartiaiset asuivat Mannolan kylässä, jonne venäläinen sotaväki hyökkäsi vuonna 1582 polttaen muun muassa Vartiaisten talon.

Vuoden 1608 jälkeen Vartiaisia ei enää esiinny Koivistolla. Suur-Jääsken alueella Vartiaisia on kirjattu veroluetteloihin 1500-luvun jälkipuolella nykyiseen Ruokolahteen kuuluvissa Immalanjärven, Valkeakorven, Savilahden, Puntalan ja Toivialan kylissä sekä nykyiseen Joutsenoon kuuluvassa Korven (Korvenkannan) kylässä. Näistäkin kylistä Vartiaiset poistuvat pääosin jo 1500-luvun lopulla venäläisten aiheuttamien tuhojen sekä katovuosien tuloksena. Immalanjärvellä Vartiaisten talo oli kuitenkin asuttuna vuoteen 1657 saakka.

Yksittäisiä Vartiaisia on kirjattu asuneen Ruokolahden Ronkolanmäessä vuonna 1626, Uudenkirkon Tietävälässä 1627 ja Taipalsaaren Merenlahdessa 1629. Viimeiset, vähäiset maininnat Vartiaisista Viipurin Karjalassa ovat Ruokolahden tuomiokirjoissa vuosilta 1664, 1673 ja 1674. Isonvihan 1713-1721 jälkeen aloitetuissa rippikirjoissa ei täältä enää löydy ainoatakaan Vartiaista. Poismuuton ja sukujen sammumisen ohella tähän voi joidenkin kohdalla olla syynä myös se, ettei täällä 1600-luvun loppupuolella rahvasta enää useinkaan kirjattu perinnöllisellä sukunimellä.

Vartiaisten sukunimi on Viipurin Karjalan vanhoissa asiakirjoissa kirjoitettu monella ei tavalla: Wartija, Wardia, Wartia, Wartha, Wardian, Wartian, Wardiaine, Wartiaine, Warttain, Warthain, Wartiann, Wartin, Wartijn, Wartie, Wartien, Vartian, Vartia, Wartia, Wartie, Wartijen, Vartiain, Wardiain, Warthiain, Vartiaine. Etunimet on yleensä merkitty ruotsalaismuotoisina.

Tavisalmen eli Kuopion pitäjän maaveroluetteloon merkittiin vuonna 1565 Savilahden neljänneskunnan asukkaiksi Pentti (Bengt) ja Jussi (Joan)Vartiainen. Asiakirjoista ei käy ilmi, mistä he olivat sinne muuttaneet. Arvattavasti he olivat lähtöisin Ruokolahden tai Joutsenon alueelta, jossa samannimisiä henkilöitä tiedetään asuneen. Heidän ja mahdollisesti joidenkin muiden Vartiaisten muutto Pohjois-Savoon karjalaisten vanhoille takamaille oli osa laajempaa Suur-Jääskestä lähtenyttä asutusvirtaa. Ruotsin ja Venäjän välinen valtataistelu ulottui kuitenkin tuhoisana myös uusille asuinsijoille, ja niinpä kesällä 1579 venäjänpuoleisten karjalaisten joukko poltti täällä 40 muun talon ohella myös Jussi Vartiaisen talon, tappoi Jussin ja Jussin vaimon. Heidän lapsistaan tiedetään kuitenkin ainakin kahden pojan tuolloin pelastuneen tuholta.

Vartiaiset ry:n sukutiedoston kaikki 1500- tai 1600-luvulle tutkitut Vartiaisten sukuhaarat juontuvat Kuopion koillispuoleisille alueille, ja huomattava osa nykyisistä Vartiaisista polveutuu suoraan alenevasti edellä mainitusta Jussi Vartiaisesta.

Lähteet:

Nallinmaa-Luoto, T.: Savon ja Karjalan Vartiaisia 1500- ja 1600-luvuilla. Vartiaiset ry, 1994.

Vartiainen, A.: Vartiaisten Vaiheita 1500-luvulta lähtien. Vartiaiset ry, 1962.